TEP ja tekniikan etiikka

TEP ja Tekniikan etiikka TEPin sääntöjen tarkoituspykälässä lukee mm.: ”Yhdistyksen tavoitteena on laajentaa tekniikan asiantuntijoiden eettistä tietoisuutta koko ihmiskuntaa koskevista globaalisista ongelmista.” Tekniikan etiikka on ollut yksi TEPin toiminnan kivijalka.

Tekoälyn etiikka

Tämän päivän tekniikan etiikan kuuma aihe on tekoälyn etiikka. Se liittyy rauhantyöhömme robottiaseverkoston kautta, jota olimme perustamassa 2014 (lue lisää TEP-tiedotteesta 1/2024). Antero Honkasalon ansiokas kirjoitus Tekoäly ja asejärjestelmät (TEP-tiedote 2/2019) kuvailee tekoälyn sotilaallista käyttöä ja siihen liittyviä ongelmia. Robottiaseverkosto ja kansainvälinen Stop Killer Robots-verkosto ajavat robottiaseita eli autonomisia aseita kieltävää sopimusta. 

YK:ssa asiasta on neuvoteltu nk. CCW (Convention on Certain Conventional Weapons) -järjestelmän piirissä yli kymmenen vuoden ajan. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on esittänyt kunnianhimoisen aikataulun, jonka mukaan sopimus pitää saada aikaan vuoteen 2026 mennessä. Tapahtuuko tämä CCW-järjestelmän piirissä vai YK:n yleiskokouksen valtuuttamassa erikoiskonferenssissa, on nyt ajankohtainen kysymys. Robottiaseverkosto ja Sadankomitea kutsuivat pääsiäisviikolla 2024 ulkoministeriön, puolustusministeriön, puolustusteollisuuden ja kansalaisjärjestöjen edustajia sekä kansanedustajia pyöreän pöydän keskusteluun, jonka isäntänä toimi Suomen Amnesty. Antoisa keskustelu selvitti eri tahojen kantoja ja edesauttoi toivottavasti Suomen hallitusta muodostamaan kantaa robottiaseiden kieltosopimukseen.

Akateemikko Ilkka Niiniluoto, joka on esiintynyt puhujana useissa TEPin tilaisuuksissa, piti erinomaisen esityksen tekniikan etiikasta 40-vuotisjuhlassamme syksyllä 2023. Hän huomioi TEPin alkuaikojen toimintaa tekniikan etiikan esilletuomisessa kirjassaan Tekniikan filosofia vuodelta 2020. Ilkka Norros esitteli kirjaa TEP-tiedotteessa 1/2022.

Claus Montonen TEPistä on ollut Tekniska Föreningen i Finland’in etiikkajaostossa sen perustamisesta v. 1991 alkaen. Etiikkajaosto, Claus Montonen siinä mukana, on järjestänyt tekniikan etiikan opintojaksoja Åbo Akademissa, TKK:ssa (nyk.Aalto-yliopisto) ja Arcada AMK:ssa. Claus Montonen on ollut mukana etiikkajostossa kirjoittamassa TFiF:n kunniasääntöä sekä julkaisua ”Tekniken som kulturfaktor”. Hän on osallistunut kansainvälisiin tekniikan etiikan opetuksen konferensseihin Kööpenhaminassa, Hampurissa ja Delftissä. INES-verkostolla, jonka jäsen TEP on, on ollut tekniikan etiikan opetukseen liittyviä projekteja. 

TEPin ensimmäinen puheenjohtaja Veikko Porra on ollut Tekniikan Akateemiset TEK -järjestön kunnialautakunnan jäsen ja ollut mukana kirjoittamassa järjestön kunniasääntöä. Hän on myös ollut aktiivinen eurooppalaisen FEANI-järjestön etiikantoiminnassa. Jouko Niemi oli aktiivinen Insinööriliiton nyttemmin lakkautetussa etiikkaryhmässä, joka julkaisi kirjan Miten olis tippa etiikkaa: Insinöörin etiikkakirjanen (1995).

TEP järjesti 1980-luvulla useita tilaisuuksia, joiden teemana oli tekniikan etiikka. TEPin kaksi ensimmäistä kirjaa, Tekniikka elämää palvelemaan (1988) ja Vastuulliseen teknologiaan (1993), sisältävät monia artikkeleita, jotka koskettavat etiikkaa. Unto Laine, myöhemmin TEPin puheenjohtaja, oli aloitteellinen, kun luentosarja ”Tekniikka, arvot ja tulevaisuus” saatiin TKK:n ohjelmaan 1980-luvulla. 1990 valmistui Risto Kekkosen johdolla toimitettu tekniikan etiikan opetuksen kalvosarja, jota on käytetty luennoilla Jyväskylän ja Espoon-Vantaan AMK:ssa (nyk. Laurea AMK).