Virtuaalinen peliautomaatti ilmainen

  1. Aladdin And The Sorcerer Peliarvostelu Rtp Ja Strategia: Hyvä esimerkki korkealaatuisesta Online casino rewards-ohjelmasta Michiganissa on Golden Nugget Golden Rewards Club.
  2. Pelaa Cai Shen Ye Kolikkopeliä - Voit ladata Caesars by William Hill app tai rekisteröityä verkossa nauttia iso tervetullut bonus ja suuri palkintoja ohjelma.
  3. Pelaa Reel Rush 2 Kolikkopeliä: Toisessa kortissa on 2 yksinkertaista toimintoa, jos jonkin niistä tulos on 4, voitat 100 krediittiä.

Paypal online kasino 2023

Queenplay Casino Kirjaudu App
Aluksi oli vain muutamia tapoja, joilla kanadalaiset voivat tallettaa ja nostaa rahaa kasinotililtään.
Pelaa Deck The Halls Kolikkopeliä
Mutta se mitä tapahtuu ajan myötä, asiat muuttuvat.
Tarjous voimassa uusille pelaajille vapaa lähtö 4U vain

Elektroninen kasino kolikkopelit-strategia

Fairspin Casino Bonus Ja Promo Code Ilmaiskierrokset
Tämän päiväistä sivustoa on vaikea lokeroida mihinkään kategoriaan, sillä kyseessä on hyvin tyypillinen nettikasino.
Pelaa Book Of Ra Deluxe Kolikkopeliä
Tässä artikkelissa aiomme kertoa teille enemmän siitä, miksi nämä tyypit ovat mielenkiintoisempia kuin toiset, ja mikä tekee pelaajat mennä heille
Arvostelu Sivut Casino Kotiutus

Uraanikaivosten vaikutus terveyteen – kokemuksia Kanadasta

Cathy Vakil, Professori, Department of Family Medicine Queen¹s University Kingston, Ontario

Linda Harvey, perhelääkäri, Ontario

Kirjoittajat ovat kanadalaisia lääkäreitä

Uraanikaivokset ovat ydinvoimateollisuuden likaisin ja saastuttavin osa, samalla ne ovat kuitenkin välttämätömiä ydinenergiatuotannolle. Niinpä myös kaikki tämän vaiheen ympäristölle ja ihmisille aiheuttamat haitat täytyy laskea mukaan ydinvoiman kokonaiskustannuksiin.

Uraanikaivoksissa, erityisesti avolouhoksissa, joiden avaamista on esitetty monin paikoin eteläisessä Ontariossa, louhittaan valtavista kaivannoista tuhansia ja tuhansia tonneja radioaktiivista kiveä. (Rossingin uraanikaivos Namibiassa on 1 km leveä, 3 km pitkä ja 1/3 km syvä (28)). Tällöin suuret määrät radioaktiivista kiveä kasataan maan pinnalle. Itse malmi kuljetetaan kaivoksen lähellä sijaitsevaan käsittelylaitokseen ja murskataan hienoksi hiekanomaiseksi jauheeksi synnyttäen runsaasti radioaktiivista pölyä sekä valtavan määrän hienoksi jauhettua kaivos­jätettä. Uraani erotetaan jauhetusta malmista, yleensä vahvoilla hapoilla tai emäksillä. Jäljelle jäävä hiekan­kaltainen jäte sisältää noin 85% alkuperäisestä radioaktiivisuudesta, ja liuotusprosessissa käytetyt kemikaalit jätetään lähistölle suuriin altaisiin tai säiliöihin.

Kiven murskaamisessa syntyy suuria määriä pölyä, joka sisältää uraania ja sen tytäralkuaineita. Tämä pitkäikäisiä radioisotooppeja sisältävä aines voi kulkeutua tuulen mukana. Niin kauan kuin kaivosjätekasat ovat sään armoilla, niiden tuulieroosio voi olla merkittävää. Radonkaasua muodostuu jatkuvasti uraani 238:n hajoamistuotteen, torium 230:n hajotessa radiumin kautta radoniksi. Torium 230:n puoliintumisaika on 76 000 vuotta, joten se tuottaa radonkaasua tuhansia vuosia käytännössä samalla voimakkuudella.

Ellei uraaniesiintymää häiritä, suurin osa radonkaasusta jää kiven sisälle kunnes se hajoaa muiksi radioaktiivisiksi sivutuotteiksi. Peittämättömät tai vain kevyesti peitetyt kaivosjätteet aiheuttavat kuitenkin huomattavia radonpäästöjä.10km/h tuulessa radon voi kulkeutua 960 km neljässä päivässä, kovemmalla tuulella paljon kauemmas. Radonkaasu hajoaa useiksi muiksi kiinteiksi poloniumin, vismutin ja lyijyn radioaktiivisiksi isotoopeiksi, ennenkuin siitä lopulta tulee ei-radioaktiivista lyijy 206:ta. Nämä radonin radioaktiiviset tytäralkuaineet kerääntyvät viljelykasveihin, vesistöihin ja maaperään. Niiden kertymistä biosfääriin ja ruokaketjuumme ei tunneta tarkkaan.

Radonin tuottamat poloniumin kolme isotooppia ovat radioaktiivisuutensa lisäksi eräitä kaikkein myrkyllisimpiä luonnossa esiintyviä aineita. Lyijyn myrkyllisyys on hyvin dokumentoitu.

Radon on suuri syy uraaninkaivosten työntekijöiden kohonneeseen kehkosyöpäriskiin (4,5,6). Myös asunnoissa on todettu riskitason ylittäviä radonpitoisuuksia (29). Tietyillä alueilla kallioperän radonpäästöjä ei ehkä voi estää, mutta murskatut jätekivikasat tai hylätyt kaivokset voivat lisätä niitä huomattavasti antaessaan radonkaasulle uuden kulkutien. Bancroft/Haliburtonin alueella on todettu korkeita radonpitoisuuksia vanhojen kaivosten läheisyydessä sijaitsevissa asunnoissa (30).

Lähellä uraanikaivoksia pohja- ja pintavesi on usein saatunutta (31). Malminetsinnän loppuvaiheissa kallioon kairataan noin 2.5 – 5 cm läpimittaisia ja jopa 400 metriä syviä reikiä siellä, missä malmipitoisuudet ovat suurimmat. Näin syvä reikä lävistää melko varmasti vesisuonia päästäen vettä radioaktiivisiin kalliokerroksiin.

Uraanilla on useita myrkyllisiä ja radioaktiivisia vesiliukoisia yhdisteitä ja hajoamistuotteita. Halkeilleessa graniittiperuskalliossa, kuten on laita joissakin Ontarion uraaniesiintymissä, monet vesisuonet kohtaavat ja saastuminen leviää näin nopeasti laajalle alueelle.

Juomaveden uraani on turvarajan 0,02 mg/l ylittäessään myrkyllinen ensisijaisesti munuaisille, erityisesti niiden proksimaalitubuluksille (32). Uraani voi myös vaikuttaa haitallisesti hedelmällisyyteen, sikiön kasvuun ja synnytyksen jälkeiseen eloonjäämiseen (33). Se voi aiheuttaa epämuodostumia sikiöissä ja saattaa myös liittyä sukuelinten syöpiin. Elimistössä uraani kertyy luuhun ja voi siksi häiritä osteoblastien toimintaa, mahdollisesti lisäten luusyövän ja osteoporoosin vaaraa (32).

Kaivovedessä uraanin mukana esiintyy usein sen erittäin vaarallisia hajoamistuotteita kuten radiumia ja radonia (18). Näiden kaikkien yhteinen radioaktiivisuus saattaa heikentää veden käyttöominaisuuksia. Kaivoveden radon lisää merkittävästi asuntojen radonpitoisuutta (34).

Uraanikaivoksen ollessa toiminnassa pölyn hallinta ja uraanin rikastuslietteen tuottaminen saastuttaa suuria vesimääriä, joista sitten täytyy päästä eroon. Jäteliejualtaista voi tulla saasteita maaperään ja pohjaveteen, ja altaat voivat myös murtua päästäen massiivisia määriä radioaktiivista ainesta paikallisiin vesistöihin (35). Käytöstä poistetun Elliot Laken kaivoksen jätekasat oli radonpäästöjen estämiseksi peitetty vedellä, mikä on tavallinen toimenpide. Viimeaikainen kuivuus on suuresti vaikeuttanut tätä jätteiden säilytysmenetelmää. Niinpä jo 15 vuoden kuluessa tämäkin tuhanneksi vuodeksi suunniteltu turvajärjestelmä on alkanut pettää (36). Elliot Laken alueelle on varastoitu yli 100 miljoonaa tonnia uraanin louhosjätettä (37).

Kuivat uraanin louhintajätekasat ovat alttiina tuuli- ja vesieroosiolle. Puiden juuret ja kasvit ottavat tätä radioaktiivista ainesta sitä usein myös rikastaen (38,39). Useat eliöt, kuten linnut, hyönteiset, hiiret, kauriit jne., taas vuorollaan syövät näitä levittäen sitten radioktiivisia jätteitä ulosteissaan ja lopulta raatojensakin kautta. Juuristosta radon kulkeutuu myös kasvien lehtiin ja sitä kautta ilmaan.

Ontariossa lähellä Bancroftia ja Haliburtonia on noin 5 miljoonaa tonnia uraanikaivosjätteitä. Suuri osa tästä tulee ennen vuotta 1977 lopetetuista kaivoksista eikä siten kuulu sen paremmin liittovaltion kuin osavaltionkaan hallinnon piiriin (40). Vuonna 1977 Kanadan liittovaltio perusti Atomic Energy Control Boardin (AECB), jonka myöhemmin the Canadian Nuclear Safety Committee (CNSC) korvasi. Uraanikaivoksista tuli näin liittovaltion hallinnon alaisia, kun siihen asti ne olivat olleet paikallishallinnon vastuulla. Tämän hallinnollisen muutoksen seurauksena liitto- ja osavaltioviranomaiset ovat juuttuneet oikeudelliseen kiistaan näistä vanhoista kaivosjätteistä. Canadian Institute for Radiation Safety-järjestön(CAIRS) mukaan tästä on seurannut, että monista kaivos-jätepaikoista ei ole rittävällä tavalla tavalla huolehdittu, niin että ne olisivat tulleet turvallisiksi (40).

Tonneittain radioaktiivista kiveä makaa siellä täällä ilman suojaa valuttaen saastuttavia aineita ja päästäen radonkaasua, tuulenkin vielä kuljettaessa pölyä. Myös suoja-aidat ja varoitusmerkinnät rappeutuvat ja aluetta käytetään yhä enemmän metsästykseen, retkeilyyn ja virkistykseen. On mahdollista, että merkitsemättömiltä alueilta maa-ainesta otetaan täytemaaksi rakennustyömaille.

Millaisen riskin nämä kaivosjätteet muodostavat? CAIRSin tutkimuksen mukaan henkilö, joka kävelee päivittäin tunnin tyypillisen jätekasan päällä, saa vuositasolla gammasäteilyä keskimäärin 0.73 mSv (41), tämä lisänä saamaamme keskimääräiseen noin 1.0 mSv/v gammataustasäteilyyn. On syytä huomata, että kun henkilön säteilyaltistuksen kaksinkertaistus yleensä kkaksinkertaistaa hänen syöpäriskinsä, lisäksi kaivosjätealueen lähellä henkilö altistuu tavallista korkeammille radonpitoisuuksille.

Jos talo rakennettaisiin kaivosjätteen päälle tai jos merkittäviä määriä radioaktiivista täytemaata käytettäisiin talon lähellä tai sekoitettaisiin talon betonivaluihin ja henkilö tai perhe viettäisi päivittäin 8 – 24 tuntia talossaan, heidän säteilyannoksensa voisi olla varsin merkittävä.

Se saattaisi hyvin ylittää yleisesti suositellun taustasäteilyn vuosittaisylärajan 1,0 mSv (8). (Edelläesitetyn arvion mukaisesti henkilön vuosittainen säteilyannos voisi olla jopa 0.73mSvx24 = 17.52 mSv). Saastuneen aineksen käyttö rakennusmateriaalina on ollut ongelma Bancroftin seudun lisäksi myös Ellit Lakessa sekä Port Hopessa, jossa on erittäin radioaktiivisia materiaaleja käsittelevä uraanin konvertointilaitos, ja samoin on laita USA:ssa Navajoalueella, jossa on aikoinaan ollut intensiivistä uraanikaivostoimintaa (42).

YDINSODAN UHKA

Ydinvoimateollisuuden aiheuttamien suoranaisten terveyshaittojen ohella suurin terveysuhka lienee kuitenkin uraanin ja plutoniumin käyttö ydinaseissa. Kylmän sodan päätyttyä ydinsodan uhkaan on alettu suhtautua välinpitämättömästi, vaikka tämä uhka ehkä onkin suurempi kuin koskaan.

Hyvin monet valtiot ovat allekirjoittaneet vuonna 1970 voimaan tulleen ydinsulkusopimuksen. Kuitenkin vain harvat valtiot ovat luopuneet ydinaseistaan. Niinpä tälläkin hetkellä tuhansia ydinaseita on käyttövalmiina ympäri maailman, näistä useimmat Yhdysvaltojen ja Venäjän hallinnassa. Pitkäaikaiset aluekiistat, kuten Pakistanin ja Intian välillä, heimo- tai uskonnoliset riidat kuten Talibanin tai Al-Qaidan Pakistanissa ja Afganistanissa aiheuttamat, arabimaiden ja Israelin välinen konflikti tai jokin muu monista paikallisista konflikteista saattaa kuitenkin eskaloitua nopeasti täysimittaiseksi ydinsodaksi. Kuitenkin jo rajoitetustakin ydinsodasta koituisi tuhoisia seurauksia koko ihmiskunnalle. Ydinasearsenaalien valmiustilan takia inhimillinen tai tietokonevirhe voi aloittaa ydinsodan vahingossa, ydinsota voisi mahdollisesti puhjeta myös terroristi-iskun aiheuttaman sekaannuksen takia.

Ydinsota muodostaa äärimmäisen terveysuhan (73). Ei lintu- tai tavallinen influenssa, ei ebola-virus, ei kolera, ei AIDS eikä mikään luonnononnettomuus kuten maanjäristykset tai tsunamit pysty tuhoamaan ihmiskuntaa yhtä paljn niin lyhyessä ajassa kuin ydinsota.

Ydinaseet liittyvät erottamattomasti ydinvoimateollisuuteen. Ydinvoimateollisuuden sivutuotteina plutoniumia, rikastettua uraania ja tritiumia on helposti saatavilla, ja ydinvoiman leviämisen takia myös epävakaat hallitukset ja terroristit saattaisivat saada haltuunsa näitä ydinaseiden valmistuksessa tarvittavia aineita.

Johtopäätökset

Ydinvoimasyklin jokaisella vaiheella on merkittäviä terveysvaikutuksia alkan uraanmalmin louhinnasta ja käsittelystä ja uraanin väkevöinnistä aina ydinvoimalaitosten toimintaan saakka, puhumattakaan käytetyn ydinpolttoaineen yhä ratkaisemattomasta loppusijoitusongelmasta. Vaikka on yleisesti hyväksytty, ettei säteilyaltistukselle ole olemassa mitään turvallista kynnysarvoa, ei ydinvoimaloiden matalatasoisten radioaktiivisten päästöjen ole katsottu olevan haitallista terveydelle. Lukuisat kahden viime vuosikymmenen aikana tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin tuoneet esiin huolestuttavia yhteyksiä matalatasoisen säteilyaltistuksen ja eräiden vakavien tautien, kuten lasten leukemian esiintymisen välillä. Minkä tahansa yksittäisen mahdollisen syy-yhteyden osoittavan tutkimustuloksen voidaan luonnollisestikin epäillä johtuvan pelkästä sattumasta, mutta monissa tutkimuksissa saatujen, erityisesti lasten leukemiaa koskevien löydösten yhtäpitävyys on hyvin huolestuttavaa. Näiden uusien tutkimustulosten antaman vahvan näytön tulisi yhdessä syövän ja säteilyn yhteyttä koskevan ja aiemmin kootun tiedon kanssa havahduttaa terveydenhuollosta vastaavat viranomaiset ja päätöksentekijät.

Ympäristössämme on lukemattomia uusia karsinogeenejä. Kun säteilyn ja syövän yhteyttä alettiin tutkia, monia näistä ei vielä ollut olemassa. Tunnemme huonosti säteilyn ja näiden karsinogeenien yhteisvaikutuksen. Ydinvoimateollisuuden Ontarion väestölle aiheuttama ylimääräinen säteilyaltistus muodostaa terveysuhan, jonka suurutta on mahdotonta arvioida.

Säteilyaltistuksen ja syövän välinen yhteys on tullut yhä ilmeisemmäksi, ja altistuksen mekanismit tunnetaan yhä paremmin myös solutasolla. Olemme kuitenkin vielä kaukana säteilyaltistuksen geneettisten ja sukupolvien yli ulottuvien vaikutusten täydellisestä tuntemuksesta. Suuri osa tuottamistamme pitkäikäisistä radioaktiivisista jätteistä on käytännöllisesti katsoen ikuisia jääden pysyvästi ympäristöömme.

Miljoonat tonnit uraanintuotannossa syntynyttä radioaktiivista kaivosjätettä sekä tuhannet tonnit reaktorijätettä muodostavat suunnattoman terveysuhan, puhumattakaan jonkin onnettomuuden tai reaktoriytimen sulamisesta johtuvan katastrofaalisen radioaktiivisen hiukkaspäästön aiheuttamasta uhasta koko ympäristöllemme. Vaikka köyhdytettykin uraani on edelleenkin merkittävän radioaktiivista, sitä on monien vuosien ajan käytetty ammuksissa eri konfliktialueilla altistaen näin myös maiden siviiliväestöt radioaktiivisille jäämille. Lisäksi nämä radiokatiiviset jäämät leviävät aikaa myöten ympäri maapallon.

Jo nyt ikääntyvä väestö ja syöpätautien yleistyminen kuormittavat Kanadan terveydenhoitojärjestelmää. Näinollen kaikkea, mikä on omiaan lisäämään sairastuvuutta ja siten hoitotaakkaa, on vältettävä. Tämän ohella meidän kaikkien kanadalaisten pitäisi harkita uudelleen, onko järkevää sijoittaa valtavin määrin verovaroja uusiin ja ikääntyviinkin ydinreaktoreihin, kun tarjolla on turvallisempaa ja puhtaampaa energiaa. Ydinvoimaan käytettävät varat olisi parempi sijoittaa esimerkiksi terveydenhoitoon ja erilaisiin sosiaaliohjelmiin sekä koulutukseen, samoin kuin uusiutuvan energian tuotannon kehittämiseen.

Lääkäreinä tehtävänämme on ylläpitää ja edistää Ontarion asukkaiden terveyttä. Tähän raporttiin kokoamamme aineisto on omiaan herättämään suurta huolta, paitsi ydinvoimateollisuuden eri vaiheisin suoraan liittyvien riskien takia, niin myös sen takia, että myös Tsernobylin kaltaiset katastrofaaliset onnettomuudet ovat mahdollisia. Paitsi että ydinvoimateollisuus aiheuttaa pysyvää vahinkoa ympäristölle se edistää omalta osaltaan myöskin joukkotuhoaseiden leviämistä.

Lähteet:

1) Edwards, G. ³Uranium: Known Facts and Hidden Dangers.²
www.ccnr.org/salzburg.html, 1992

2) Caldicott, H. Nuclear Power is Not the Answer. The New Press, 2006, p. 49

3) ³The Mines of Joachimsthal² www.bbc.co.uk/dna/h2g2/A10451099 Feb 2009

4) Tomasek, L. et al., Lung Cancer in French and Czech Uranium miners:
Radon Associated Risk at Low Exposure Rates and Modifying Effects of
Time and Age at Exposure. Radiat. Res. 2008; 169:125-137

5) Tomasek, L., Swerdlow, A., Darby, S. et al., Mortality in Uranium Miners in West
Bohemia: A Longterm Cohort Study. Occ. Environ. Med. 1994; 51(5):308-315

6) Boice, J., Cohen, S., Mumma, M. et al., A Cohort Study of Uranium Miners and
Millers of Grants, New Mexico, 1979-2005. J. Radiol. Prot. 2008; 28: 303-305

7) Health Canada. Occupational Exposure to Radiation.
www.hc-sc.gc.ca/hl-vs/iyh-vsv/environ/expos-eng.php

8) Health Canada. Radiation Exposure.
www.hc-sc.gc.ca/ed-ud/eventincident/radiolog/info/details-eng.php

9) Right Livelihood Award Foundation, Sweden. “Right Livelihood Award
(UK)-1986 Alice Stewart

10) BEIR VII Phase 2. Biological Effects of Ionizing Radiation: Health Risks
from Exposure to Low Levels of Ionizing Radiation. National Academies
Press, Washington, D.C., 2006, p. 15

11) Edwards, G. ³Uranium: A Discussion Guide²
www.ccnr.org/nfb_uranium_0.html,

12) Caldicott, H. Nuclear Power is not the Answer. The New Press, 2006 p. 54

13) BEIR VII p. 6, 12

14) Centre for Disease Control. ³Prenatal Radiation Exposure: A Fact Sheet
for Physicians.²
http://emergency.cdc.gov/radiation/pdf/prenatalphysician.pdf

15) BEIR VII p. 27-28, 45

16) Busby, C. ³Advanced Biochemical and Biophysical Aspects of
Uranium Contamination.² In Loads and Fate of Fertilizer Derived Uranium,
LJ DeKok & E Schnugg ed., Backhuys Publishers, Leiden, Netherlands, 2007

17) International Commission on Radiation Protection. ICRP Document 60: 1990.
Recommendations of the ICRP. Oxford, UK: Pergamon, Elsevier Science.

18) World Information Service on Energy-Uranium Project
www.wiseuranium.com.

19) BEIR VII pp.185-6

20) BEIR VII p. 113

21) Bertell, R. ³Limitations of the ICRP Recommendations for Worker and
Public Protection from Ionizing Radiation.² STOA Workshop, European
Parliament, Brussels. Feb 5, 1998

22) BEIR VII pp. 141-154

23) Hoffman, F., Apostoaei, A., Thomas, B. A Perspective on Public Concerns About
Exposure to Fallout from the Production and Testing of Nuclear Weapons.
Health Physics 2002; 82(5): 376

24) International Medical Commission on Chernobyl, Permanent People¹s
Tribunal, ³Chernobyl: Environmental and Human Health Implications².
Vienna, Austria, 1996

25) Edwards, G. Nuclear Power – Hope or Hoax? University of Alberta,
Edmonton, Alberta, Canada, January 16, 2008

26) Muller, H. The Effects of X-Radiation on Genes and Chromosomes,
Science 1928; 67: 82

27) Hesse-Honnegger, C. and P. Wallimann ³Malformation of the True Bug
(Heteroptera): A Phenotypic Field Study on the Possible Influence of
Artificial Low-Level Radioactivity.² Chem. Biodiversity 2008; 5: 499

28) ³Rossing² http:/www.infomine.com/minesite.asp?site=rossing

29) Canadian Centre for Occupational Health and Safety, ³Radon in
Buildings². www.ccohs.ca/ohsanswers/phys_agents/radon.html

30) Personal communication, residents of Bancroft and Haliburton areas

31) Pembina Institute ³Uranium Mining: Nuclear Power¹s Dirty Secret²
Factsheet No. 2, May 2007
http://pubs.pembina.org/reports/ClearingAir_UraniumMining.pdf

32) Craft, E., Abu-Qare, A., Flaherty, M., Garofolo, M. et al., ³Depleted
and Natural Uranium: Chemistry and Toxicological Effects.²
J. Toxicol. Environ. Health, Part B, 2004; 7: 297-317

33) Agency for Toxic Substances and Disease Registry (ATDSR), U.S.
Department of Health and Human Services, ³Toxicological Profile for
Uranium.² 1999

34) Health Canada ³Radon: It¹s Your Health²
www.hc-sc.gc.ca/hl-vs/iyhvsv/environ/radon-eng-php

35) Harding,J., ³Canada¹s Deadly Secret²
Fernwood Publishing, 2007, pp. 64-65, 84-85

36) Health Canada, Environment and Workplace Health ³Decommissioning
of the Quirke/Panel & Denison/Stanrock Uranium Mine Tailings Management
Areas in Elliot Lake, Ontario.²
http:/www.hcsc.gc.ca/ewh-semt/eval/elliot_lake-eng.php.

37) Canadian Institute for Radiation Safety (CAIRS) ³Radioactive and
Other Toxic Wastes from the Abandoned Uranium Mines of Bicroft and
Dyno in Eastern Ontario.² 1988, p. 5,9,12

38) Eisler, R. ³Radiation Hazards to Fish, Wildlife and Invertebrates: A
Synoptic Review.² Contaminant Hazard Reviews, Report #29, Patuxent
Environment Science Center, US National Biological Service, 1994

39) Anspaugh, L., Simon, S., Konstantin, I. et al., ³Movement of Radionuclides in
Terrestrial Systems by Physical Processes.²
Health Physics 2002; 82(5):669

40) CAIRS, p. 18

41) CAIRS, p. 45

42) Edwards, G. ³Uranium: The Deadliest Metal²
www.ccnr.org/uranium_deadliest.html

43) Caldicott H., Nuclear Power in Not the Answer, The New Press, 2006, p. 57

44) G. Edwards, ³Health Dangers of Tritium Emissions, Part 1, Excerpts from
Source Documents²
www.ccnr.org/tritium_1.html#UN-H

45) Bertell R., ³Health Effects of Tritium²
www.iicph.org/docs/healtheffects-of-tritium.pdf

46) Fairlie I., Tritium Hazard Report- Pollution and Radiation Risk from
Canadian Nuclear Facilities, 2007. p. 27

47) Caldicott H., Nuclear Power is Not the Answer. The New Press, 2006, p.54-57

48) Canadian Nuclear Safety Commission
http://www.cnscccsn.gc.ca/eng/

49) Caldicott H., Nuclear Power is Not the Answer. The New Press, 2006, p. 15

50) Committee on Medical Aspects of Radiation in the Environment
(COMARE), 10th Report, ³The Incidence of Childhood Cancer around
Nuclear Installations in Great Britain.² 2005

51) Franklin, U. http://www.vicu.utoronto.ca/vic/one/guestlectures/2004-
2005_Guest_Lecturers/Ursula_Franklin.htm

52) Mangano J., A Short Latency Between Radiation Exposure from
Nuclear Plants and Cancer in Young Children. International Journal of
Health Services, 2006; 36(1):113-135

53) Mangano J., Radiation and Public Health Project, 12/10/03
http://www.radiation.org/spotlight/reactorclosings.html

54) Black D., Investigation of Possible Increased Incidence of Cancer in
West Cumbria. Report of the Independent Advisory Group. HMSO,
London, 1984

55) Busby C., Childhood Leukemia and Cancer, in Chepstow opposite
Oldbury Nuclear Power Station. Unpublished report. Available on the Low
Level Radiation Campaign website: www.llrc.org

56) Forman D., Cook-Mozaffari P., Darby S. Davey G. Stratton E., Doll R.,
Pike M. Cancer Near Nuclear Installations. Nature 1987; 329: 499-505

57) Cook-Mozaffari P., Darby S., Doll R., Forman D., Hermon C., Pike M.,
Vincent T. Geographical Variation in Mortality from Leukemia and Other
Cancers in England and Wales in Relation to Proximity to Nuclear
Installations, 1969-1978. Br. J. Cancer 1989; 59: 476-485

58) Kaatsch P., Kaletsch U., Meinert R., Michaelis J. An Extended Study on
Childhood Malignancies in the Vicinity of German Nuclear Power Plants.
Cancer Causes Control 1998; 9: 529-33

59) Hofmann W., Terschueren C., Richardson D. B., Childhood leukemia in
the Vicinity of the Geesthacht Nuclear Establishments near Hamburg,
Germany. Environmental Health Perspectives 2007; 115: 947-52

60) Spix C., Schmiedel S., Kaatsch P., Schulze-Rath R., Blettner M. Case-
Control Study on Childhood Cancer in the Vicinity of Nuclear Power Plants
in Germany 1980-2003. Eur. Journal of Cancer 2008; 44:275-284

61) Kaatsch P., Spix C., Schulze-Rath R., Schmiedel S., Blettner M., Leukemia in
Young Children Living in the Vicinity of German Nuclear Power Plants.
Int. J. Cancer 2008; 1220: 721-26

62) Clarke E., McLaughlin J., Anderson T. Childhood Leukemia Around
Canadian Nuclear Facilities ­ Phase 1 and 2. Ontario Cancer Treatment
and Research foundation, University of British Columbia. A report
prepared for the Atomic Energy Control Board Ottawa, Canada. May
1989 (Phase 1), June 1991 (Phase 2)

63) Gardner M., Snee M., Hall A., Powell C., Downes S., Terrell J. Results of
Case-Control study of Leukemia and Lymphoma Among Young People
Near Sellafield Nuclear Plant in West Cumbria.
British Medical Journal 1990; 300: 423-9

64) McLaughlin J., Anderson T., Clarke E., King W. Occupational Exposure
of Fathers to Ionizing Radiation and the Risk of Leukemia in Offspring ­ A
Case-Control Study, 1992 . (AECB Project No. 7.157.1) Ontario Cancer and
Treatment Foundation, University of Toronto, University of British Columbia.
A research report prepared for the Atomic Energy Control Board, Ottawa,
Canada. Aug. 1992

65) Johnson K., Rouleau J. Tritium Releases from the Pickering Nuclear
Generating Station and Birth Defects and Infant Mortality in Nearby
Communities 1971-88. (AECB Project No. 7.156.1). Birth Defects and
Poisonings Section, Diseases of Infants and Children Division, Bureau of
Chronic Disease Epidemiology, Laboratory Centre for Disease Control,
Health Protection Branch, Health and Welfare Canada. A research report
prepared for the Atomic Energy Control Board Ottawa, Canada. Oct. 1991

66) Fairlie I., Tritium Hazard Report- Pollution and Radiation Risk from
Canadian Nuclear Facilities, 2007. p. 70

67) Green L., Dodds L., Miller A., Tomkins D., Jiehui L., Escobar M. Risk
of Congenital Anomalies in Children of Parents Occupationally Exposed to
Low Level Ionising Radiation.
Occupation and Environmental Medicine1997; 54: 629-35

68) Sever L., Gilbert E., Hessol N., McIntyre J. A Case-Control Study of Congenital
Malformations and Occupational Exposure to Low Level Ionizing Radiation.
Am J Epidemiol 1988; 127: 226-42

69) Padmanabhan V., Sugunan A., Brahmaputhran C., Nandini K.,Pavithran K.
Heritable Anomalies among the Inhabitants of Regions ofNormal and High
Background Radiation in Kerala: Results of a CohortStudy, 1988-94.
International Journal of Health Services, 2004; 34(34):483-515

70) Zablotska L., Ashmore J., Howe G. Analysis of Mortality among Canadian Nuclear
Power Industry Workers After Chronic Low-DoseExposure to Ionizing Radiation.
Radiation Research 2004; 161: 633-641

71) Durham Region Health Department (2007), Radiation and Health in
Durham Region 2007. Whitby, Ontario: The Regional Municipality of
Durham

72) Durham Region Health Department, Radiation and Health in Durham
Region, November 1996

73) Caldicott H., Obama and the Opportunity to Eliminate Nuclear
Weapons. CMAJ 2009; 180: 151