Ydinjätteen loppusijoitus Englannissa

Paikalliset päättäjät ovat äänestäneet ydinjätteen loppuvarastointia vastaan Englannin viimeisessä ehdolla olleessa ydinjätteen loppusijoituspaikassa Cumbriassa.
(lähde: Martin Wainwright, The Guardian, 30.1.2013)

Cumbrian kreivikunnan hallitus hylkäsi suunnitelmat ryhtyä alustavaan työhön ydinjätteen maanalaisen sijoituksen mahdollistamiseksi. Pitkäkestoisen ydinjätteen sijoitussuunnitelmille tuli näin ollen paha este.

Englannin luoteisnurkassa vastapäätä Man-saarta sijaitseva Cumbrian seutu oli Brittein saarten viimeisin mahdollinen  ydinjätteen loppusijoituspaikka, ja hankkeen kustannusarvio oli 12 miljardia puntaa. Kreivikunnan hallitus päätti äänin 7 – 3 ettei tutkimuksia enää jatkettaisi. He olivat saaneet todisteita riippumattomilta geologeilta, että Cumbrian rikkonainen rannikko ei ole kyllin luotettava sellaisen vaarallisen materiaalin sijoitukseen, jonka tulisi kestää vaaroja vuosituhansia.

Ympäristöaktiivien kampanja nosti esille myös Järvialueen vaarantumisen. Kampanjaa tukivat kansallispuistoviranomaiset ja sadat vaikutusvaltaiset ympäristöryhmät Englannissa ja muissa maissa. Mutta kyseessä olikin eräs Englannin luonnon aarteista. Tutkimuksen jatkamisen salliminen olisi tuonut mukanaan luonnontilaiselle alueelle teitä, kairauksia ja tilapäisiä asumuksia.

Ed Davey, hallituksen energia- ja ilmastonmuutossihteeri, vakuutti, että hallitus jatkaisi sijoituspaikan etsintää. Hän huomautti, että jätteet vastaanottavaa paikkaa odottaisi satojen miljoonien puntien arvoinen tukipaketti. Lisäksi tulisi satoja työpaikkoja ja suuria investointeja, jotka valtava infrastruktuurihanke toisi mukanaan. Työväenpuolue ja ay-liike tukivat hanketta voimakkaasti.
Loppusijoitus olisi alkanut 2040, jos suunnitelmat olisi hyväksytty.

Cumbrian kreivikunnan hallituksen ympäristövastaava yritti saada läpi ehdotuksen tutkimusten jatkamisesta muualla paitsi kansallispuistoissa. Hänen ehdotuksensa kaatui. Konservatiivien johtaja Eddie Martin varoitti radioaktiivisista riskeistä ja mahdollisesta valtavasta haitasta turismille, joka on Cumbrian tärkein elinkeino. Hän kehotti hallitusta etsimään turvallisimman sijoituspaikan eikä helpointa. Vaikka hallitus lupaa, että perääntyminen olisi myöhemmin vielä mahdollista, ei sitä hänen mielestään kannata uskoa. Vaikka Sellafieldin ydinvoimala ja Järvialue ovat eläneet vuosikymmeniä rinnakkain, pelättiin, että ydinjätteen maanalainen varastointi voisi pilata maailmankuulun Järvialueen maineen.

Edinburgin yliopiston geologian professorin Stuart Haszeldinen antoi painavan lausunnon. Hän sanoi, että politiikka on ollut hyvin lyhytnäköistä. Paikallisia päättäjiä on johdateltu väärin perustein: taloudellisin houkutuksin. Päättäjiä on yritetty suostutella hyväksymään teknisesti virheellisiä sijoituspaikkoja informaatiota pimittäen. Hän muistutti, että 400 miljoonaa puntaa on käytetty 1980-luvulla Sellafieldin läheisen paikan tutkimiseen; 1990-luvulla se hylättiin halkeilleen geologian takia. Hän pelkää pahoin, että päädytään taas umpikujaan. Hän kysyy: Uskommeko todisteisiin vai poliittiseen opportunismiin, jossa käytetään hyväksi köyhiä kuntia? Syvä geologinen sijoitus on paras, mutta vain, jos paikka on sopiva.

Nyt odotetaan hallituksen parantavan huomattavasti Sellafieldin maanpäällisen ydinjätteen varastoinnin tasoa, mikä myös luo työpaikkoja. Greenpeacen edustaja huomautti, että tämä päätös on jälleen yksi takaisku hallituksen halulle rakentaa kalliita reaktoreita. Jopa pääministeri myöntää, että ennen kuin voidaan rakentaa yhtään uutta reaktoria, on ratkaistava jäteongelma. Youtubessa näkyy, kuinka Englannin pääministeri David Cameron lupaa vuonna 2007 ensin ratkaista radioaktiivisen jätteen ongelman ja vasta sitten rakentaa lisää ydinvoimaa: http://www.youtube.com/watch?v=gnycGD-7SFo

Cumbrian hallituksen päätöksen jälkeen ydinvoimalan ja Sellafieldin jälleenkäsittelylaitoksen työntekijät pitivät hätäkokouksen. Uudeksi ratkaisuksi yritetään Cumbrian osa-aluetta Copelandia, jonka talous on täysin riippuvainen ydinvoimateollisuudesta Sellafieldin takia, ja keinoja Cumbrian kreivikunnan hallituksen päätöksen sivuuttamiseen etsitään.

Vertailua Suomeen:

Cumbrian loppusijoitushankkeesta on netissä satoja raportteja. Mielenkiintoista on Suomea ajatellen, että Irlannin meren rannikkokaista oli geologisessa selvityksessä hyljätty kokonaan ja nyt painavana argumenttina oli, että suunniteltu sijoituskivilaji graniitti on niin rikkinäistä ja rakoillutta, että on olemassa riski pohjavesien saastumisesta.  Cumbriassa saattavat ongelmana olla myös merenpinnan korkeusvaihtelut. Meillä ei pidetä ongelmana Onkalon suun jäämistä merenpinnan alle, ei myöskään  kallioperän rikkonaisuutta ja siitä seuraavaa pohjavesiongelmaa. Meillä kuparikapselit kestävät kuulema helposti 100 000 vuotta, kun ne Ruotsissa ovat alkaneet näyttää kovin  korroosioalttiilta. Ehkä kuparin sijaan olisi sittenkin keksittävä jotain muuta…

EU -tukea ydinvoimaloiden sulkemiselle

EU:n 2014-20 budjettiin halutaan kahdeksan reaktorin sulkemiskuluja.
(Lähde: Andrew Gardner  –  European Voice, 31.01.2013)
Sulkemisesta sovittiin jäsenyysneuvotteluissa. Summat, josta on puhuttu: Bohunice (Slovakia)  200 milj. euroa, Ignalina (Liettua) 400 milj. euroa, Kozloduy (Bulgaria) 260 milj. euroa.  Lisäksi ainakin Liettua haluaa, että tukea voidaan myöhemmin lisätä.